Käsitöitä, tuunailua, chihuja ja muita koiruuksia, Michilandian kuulumisia, puutalon sisustamista, Peikkokukkulan luontoa, puutarhaa, palasia Chilestä, pohdintaa ja rakentamista, pienen pojan touhuja...

lauantai 30. tammikuuta 2010

Vähän hassu kutsu

Tänään feriassa tultiin kysymään, tahdonko osallistua vuotuisaan käsityöläisten grillijuhlaan. Kahtena ensimmäisenä vuonna en osallistunut vatsavaivojeni takia, mutta viime vuonna osallistuin ja grilliherkut olivatkin ihan maittavia. En edes sairastunut ruuan jälkeen! Päätin siis taas osallistua. Maksoin 3500 pesoa, joka on aivan käypä hinta lautasellisesta ruokaa, jonka siellä saa eteensä. Ärsyttävää muuten, että ihmisten, jotka eivät käytä alkoholia, täytyy maksaa aina täysi hinta ruokailuista, johon on laskettu mukaan viini - niin monta lasillista kuin jaksaa juoda. Olen kärsinyt tästä koko ikäni. Aina olen joutunut kaveriporukoissakin maksamaan saman kuin muut, vaikka kaikki tietävät, etten juo. Viinoista ja viineistä kuitenkin täytyy maksaa...pah!



Kun olin maksanut maksun, minulle kerrottiin, että mukana täytyy olla oma lautanen, haarukka ja veitsi. OK. Sitten sain käteeni paperin, joka oli sisäänpääsylipuke grillijuhliin. Luin sen ja minua alkoi vähän huvittaa.




Paperi nimittäin on hienoa materiaalia ja se on hyvin virallinen. Siinä kaupunginjohtajatar KUTSUU minut grillijuhliin! Että tervetuloa vaan, mutta maksa itse ruokasi ja tuo vielä ruokailuvälineet mukaan! MIKÄ KUTSU SE SELLAINEN ON, kysyn minä? Maksu vielä on sen suuruinen, että tavallisesta ravintolasta kyllä saisi lautasellisen ruokaa samaan hintaan.



Ja nyt kun purnaamaan aloitin (ihan hyvällä mielellä kuitenkin), niin kerron vielä senkin, että grillijuhlissa jaetaan kaksi palkintoa: vuoden innovaatiolle sekä perinteiselle käsityölle. Kun otin osaa ekan kerran tapahtumaan, kaikki järjestäjät ja muut käsityöläiset olivat sitä mieltä, että innovaatiopalkinto kuuluisi minulle. Sääntöjen mukaan kuitenkaan ulkomaalaiset eivät voi saada palkintoa. Palkinto on rahaa ja summa on huomattavan suuri, eli se todella lämmittäisi mieltä. Nyt olen mukana neljättä kertaa, eli neljä vuotta olisi aikaa ollut kehittää sääntöjä, mutta arvatkaapa vain, onko sitä tehty? Kenelläkään ulkomaalaisella ei ole mahdollisuutta saada mitään palkintoa, mutta silti tapahtumaa mainostetaan KANSAINVÄLISENÄ! Hohoi!


Mukavaa myös olisi, että kansainvälisessä tapahtumassa soisi kansainvälinen musiikki, mutta chileläiset renkutukset soivat aamusta yöhön kaksi ja puoli viikkoa - ja joka vuosi SAMAT! Tikitikitii...loca Maria.... ;)


Ei se mitään, maassa maan tavalla tai maasta pois! Kiitos kuitenkin Concepcionille, että minut on hyväksytty mukaan tapahtumaan. Olisi se kurjaa, jos sanottaisiin, ettei tuollaisia hattupäisiä rumiluksia täällä tarvita.


4 kommenttia:

  1. Ihania töitä taas näkyvillä näissä kuvissa.Onhan se aika hassua,että annetaan hieno kutsu,ja sitten pitää vielä maksaa ja se,että pitää omat ruokailuvälineetkin tuoda,on kyllä ihan huippu!!!
    Toivottavasti nyt jossain vaiheessa muuttavat niitä kilpailujen sääntöjä.

    VastaaPoista
  2. Aivan ihastuttavia töitä sinulla! Aika erikoinen kutsu on kyllä... ja palkintojuttu myös...kansainvälinen. Ymmärrän ihmetyksesi. Onko siellä muita ulkomaalaisia myyjiä? Mukavia myyntipäiviä edelleen toivottelen. -Sanna-

    VastaaPoista
  3. Hei!
    Sinulla on aivan ihastuttavia töitä!! Klikkasin kuvia suuremmaksi ja oikein tutkin yksityiskohtia. Niin kyllä hienoja!
    Ja muuten tosiaan melko kummallinen kutsu. Ihan ihmeellinen oikeastaan. Miten kummassa kehtasivat sellaisia edes jakaa...

    VastaaPoista
  4. Heippa teille! Ulkomaalaisia osallistujia on noin 30, eli ei ihan pienestä määrästä ole edes kyse. Chileläisiä on melkein 200.

    Joo, tuo kutsu minua vieläkin huvittaa. Jos maksettava summa olisi minimaalisen pieni, voisin ymmärtää kaupunginjohtajan kutsun, sillä sitten voisi ajatella, että kaupunki on maksanut osan ruuasta ja siksi kutsuu. Mutta kun tosiaan tuntuu, että maksamme täyden hinnan ruuasta, eikä kaupunki edes vuokraa ruokailuvälineitä juhlaan, niin miten kehdataan lähettää KUTSU. Sehän on sama kuin te kutsuisitte virallisesti ystäväpariskunnan päivälliselle, mutta ottaisitte siitä rahaa ja pyytäisitte tuomaan ruokailuvälineet ja silti ottaisitte tarjoilusta kaiken kunnian itsellenne.

    Tietty ymmärrän nyyttikestiperiaatteen, mutta silloin EI lähetetä virallista kutsua niin kuin kaupunginjohtaja olisi maksanut kaiken!

    Hassu juttu, ei mene jakeluun, mutta ei siitä ole kukaan muu purnannut...

    VastaaPoista