Olimme eilen kaverini kanssa käsityö/askartelumessuilla. Niitä mainostettiin kansainvälisinä. Siellä näkisi uusia materiaaleja ja tekniikoita. Sain vapaalipun ja päätin mennä.
---
Näiltä messuilta en saanut yhtäkään ideaa. Tulin vain enemmän vakuuttuneeksi tekniikoista, joita EN halua kokeilla ja materiaaleista, joita EN missään nimessä tahdo käyttää. Messuilla ei ollut mitään uutta. Koju kojun perään roikkui servettejä telineissä ja decoupage on täällä yhäkin kova sana. Milloin ihmeessä ihmiset saavat tarpeekseen siitä? Lisäksi ihmiset koristelivat tummia sohvatyynykankaita glittereillä. Oli tauluja, joihin oli liimattu valmis keijunkuva ja päälle oli laitettu paljon metallinhohtoista maalia ja glitteriä. Kaverini kanssa pohdimme, mihin ihmiset tuollaisia taideteoksia kodeissaan laittavat.
---
Ne samat käsityö- ja askartelukaupat, jotka ovat Concepcionin keskustassa, olivat raahanneet "roinansa" messuille. Ne samat tuotteet siis näkee joka päivä kaupoissa. Ei mitään uutta. Kaverini etsi scrap-papereita, joita Concepcionista ei lainkaan saa. Yksi liike Santiagosta olikin tuonut niitä jonkin verran myyntiin. Se oli ehkä ainoa koju koko hallissa, jolla oli tarjottavana jotain, mitä Concesta ei saa. Hinnat olivat mielestäni kalliimpia kuin Suomessa ja huomattavasti kalliimpia kuin samat tuotteet USA:ssa. Mitään kansainvälistä en messuilla nähnyt. Kojujen määrä oli ehkä viidesosa Suomen käsityömessujen kojuista.
---
Messuilla oli todella paljon ihmisiä ja tungosta. Huomasimme kaverini kanssa, että kojut, joiden lähelle ei edes päässyt ihmispaljouden takia, olivat ne kojut, jotka me vähiten edes tahdoimme nähdä. Yhdessä opetettiin tekokukkien tekemistä, toisessa liimattiin valmiita koristeita laatikoiden kansiin jne.
---
Huomattavaa oli kuitenkin ihmisten innostus. Lähes kaikki kojut järjestivät työpajoja ja ne olivat todellakin täynnä! Aikuiset ja lapset ihailtavan keskittyneinä siinä melussa värkkäsivät omia askartelujaan.
---
Messuilla myytiin myös hieman neulottuja takkeja, huiveja pipoja yms.
---
Messujen anti jäi osaltani laihaksi. Ostin liimapyssyn, jossa on ohut kärki ja jota voi käyttää ilman johtoa, tämän postauksen kuvissa näkyvät villa-silkki-langat sekä muutaman muovinapin. Yhtään ideaa ei tullut, ei myöskään innostusta.
---
---
Kyllä tässä taas kerran huomasi, että asun kehitysmaassa. Kaikki askartelukin tulee noin 10 vuotta jälkijunassa. Voih, kun pääsisi taas Suomen käsityömessuille! Ne vaan harmillisesti aina järjestetään sellaisessa kuussa, jolloin en muuten tahdo tulla Suomeen.
Onneksi sait edes nuo kauniit langat..:)... ja liimapyssyn....:D
VastaaPoistaVoi Chile ja chileläisten hyvä maku :-) Sun pitää itse mennä messuille esittelemään jotain! Tilaat jenkeistä kauhean määrän krääsää ja menet tuonne! Sitten kukaan ei siellä ymmärrä sua vaan keirtävät kojusi kaukaa ;-)
VastaaPoistaSoile haluaisi lahjoittaa sulle voittamansa kirjan Vintagen viemää. Kelpaisko? Pannaan tulemaan postissa, jos tahdot sen.
VastaaPoistaÄ ja S
Tuulispää: Kyllä täällä aina jenkeistä tulleet tavarat ymmärretään! Ja niistä voi myös pyytää moninkertaisen hinnan! Tuominen vaan on niin kallista.
VastaaPoistaKukkahattu: Se on juuri yksi niistä kirjoista, jonka tahtoisin!!! Joten laittakaapa kusti polkemaan :D