Käsitöitä, tuunailua, chihuja ja muita koiruuksia, Michilandian kuulumisia, puutalon sisustamista, Peikkokukkulan luontoa, puutarhaa, palasia Chilestä, pohdintaa ja rakentamista, pienen pojan touhuja...

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Peikkokukkulan puutarhan kevättunnelmia

Tulkaapa katsomaan, miltä talomme ympäristössä näyttää nyt, kun kevättä on vietetty muutama päivä! Aurinko ei vielä paista liian kuumasti ja luonto on heräämässä täyteen kukoistukseensa.


Viime vuonna istuttamani violetat ovat jo alkaneet roikkua muurin yli. Jonain päivänä ne ehkä peittävät lähes koko muurin?


Sinisade on aloittamassa kukintaansa. Keiju liihottelee sen alla. Taika päivystää vakiopaikallaan. Huomaatteko, minun piti tehdä lasiruutuovien alimpiin laseihin verhot, sillä chihut sotkivat lasit monta kertaa päivässä tassuillaan ja nenillään, kun ne tahtoivat katsoa sisälle. Nyt ne eivät ylety näkemään sisälle, eivätkä sotke enää ovia ja laseja. Edes hiukan vähemmän siivoamista! Kiinnitin verhot tarranauhalla oviin.


Chihujen tarhan porttia koristavat päivänkakkaraiset.


Ulkokeittiömme on ollut kovassa käytössä siitä saakka, kun kivimuuri tuli valmiiksi.


Taustalla näkyy hämärästi uuden puutarhan alkua. Nuoret hedelmäpuut kasvavat siellä ja nyt kasasimme kiviä ja istutin sinne kasveja, sillä ennen tuossa kohdassa ei kasvanut mitään. Tällä hetkellä kivien oikealla puolella on parkkipaikka, mutta toivon, että saamme sen siirrettyä pois talon edestä tämän kesän aikana.

Työhuoneeni kulmalla kulkee söpö tiilipolku suihkulähteelle. Oikella puolella kasvaa valtavat puskat maustefenkolia, vasemmalla palmu ja murattia. Taustalla näkyy kukassa oleva rosmariini. Ikävää, kun kamerani tai näyttöruutu haalistaa värit näin plättänöiksi! Tai mistä minä tiedän, miltä kuvat teidän koneillanne näyttävät, mutta minulla kuvat näkyvät liian haaleina todellisuuteeen verrattuna.


Tässä samainen polku suihkulähteeltä työhuoneelle päin. Edustalla rosmariinipensas ja ruukussa nisperopuu, joka täytyy nyt siirtää maahan. Se raukka on kököttänyt tuossa ruukussa jo kolme vuotta, eikä se enää pääse kasvamaan kunnolla. Nisperoon tulee syötävät hedelmät.


Violetat eli talviot kukoistavat talomme ympärillä.


Mehikasveja, ranunculoksia ja tuo pieni juuri lehteen tullut puu on magnolia.


Uudessa puutarhassa ovat atsaleat aukeamassa. Ne ovat olleet ruukussa pari vuotta ja nyt tänä vuonna siirsin ne maahan.


Koitetaan saada talo maalattua ennen huhtikuuta!


Sypressit koristavat talomme sisäänkäyntiä korkeissa ruukuissa.


USA:sta kahdeksan vuotta sitten Chileen lähettämämme tonttukyltin kaivoin varastosta tällä viikolla. Hassua avata niin monta vuotta sitten käärittyjä paketteja vihdoinkin käyttöön!


Toisen sypressin alla on tällainen kyltti. Tällaiset ovat varmaan monen mielestä tosi mauttomia, mutta Peikkokukkulalle sopii kaikki tonttumaiset ja peikkomaiset jutut. Mitään räikeän värisiä muovikrääsiä en kuitenkaan tänne laita.


Violetat ovat jo kasvaneet tuikkulyhtyjenkin yli.


Minusta tällainen rehevä sisääntulo on kaunis. Vaikkakin kasvit ovat vain vaatimattomia talvioita, mutta ne ovat ainoita kukkia, jotka kasvavat täällä mukisematta, eivätkä ota nokkiinsa heti, jos eivät saa vettä ihan joka päivä.


Minulla on nyt takana mukava viikonloppu (lukuun ottamatta mäjähdystä!) Lauantaina olin suomalaisen ystäväni, hänen miehensä ja poikansa kanssa syömässä loistavassa perulaisessa ravintolassa. Romumarkkinoilta tuli tehtyä löytöjä, jotka esittelen lähipäivinä. Ällistyttävän hyvästä tarjouksesta löytyi suuri gazebo uuteen puutarhaamme. Se tuodaan ensi viikolla Santiagosta Concepcioniin. Tunsin itseni kolmen viikon sairastelun ja vetämättömyyden jälkeen vihdoinkin pirteäksi! Olin ompelematta kokonaiset kaksi päivää! Sunnuntain olen maannut riippukeinussa ja kuistin sohvalla, lukenut vanhoja sisustuslehtiä ja suunnitellut miehen kanssa jännittäviä tulevia asioita. Ystävä ja äiti ilahduttivat pitkillä sähköposteilla. Nyt istun kuistilla kuuntelemassa lintujen iltalauluja ja katselemassa kolibrin pörräämistä kukissa. Kolibreista on Chilessä muodostunut lempilintujani. Ne ovat niin kauniin muotoisia pieniä helikopterisiipiä :)Alkaa hämärtää ja viiletä. Mies jo kantoi polttopuita sisään iltaa varten. Kyllä nyt pitäisi taas jaksaa ensi viikon 12-tuntiset päivät!

19 kommenttia:

  1. Olipa kiva lukea juttuasi. Pihanne ja talonne on kaunis, ihan ilman maaliakin. Tuttuja ja vähemmän tuttuja kasveja kasvaa pihallanne, kaikki ovat kauniita ja rehevän näköistä todellakin on jo monessa paikkaa. Oikein mukavaa alkanutta viikkoa sinulle :)

    VastaaPoista
  2. Paratiisi. Ihan oikea paratiisi.


    (Minusta talo näytää ihanalta maalaamattomana. Se istuu karuun vuoristoon juuri tuollaisena tosi hyvin.)

    VastaaPoista
  3. Kauniita kevätkuvia! Kevät on kyllä ihanaa aikaa,ja täällä odottelen talvea ja kevättä,jolloin näyttää hieman samanlaiselta kuin teillä,aika lailla tuttuja kasveja kuvissasi.Nisperoja kasvaa täälläkin:niiden aika on tosi lyhyt.
    Mmm perulainen ruoka;minusta se on paras eteläisen Amerikan keittiöistä:)Talonne sisäänkäynti on ihana!

    VastaaPoista
  4. Minustakin teidän talo ja puutarha näyttää ihan paratiisilta, ihana!
    Ja samaa mieltä Susannan kanssa myös talon väristä, sopii hyvin jo nyt tuon värisenä ympäristöön.=)

    VastaaPoista
  5. Aivan valtavan kauniita kuvia pihaltasi! Tuttuja kukkia ja rehevästi kasvavia.
    Talokuvistasi tulee aina mieleen sukuni tekemät vanhat talot, joihin esi-isät tienasivat rahat ja ehkä mallitkin ovat sieltä Ameriikan matkoilta...
    Hyvää kevättä toivottelen täältä Suomen syksystä!

    VastaaPoista
  6. Kaunis puutarha sinulla, taitaa olla puutarhurinvikaa?!!

    Minkä värinen talostanne tulee?

    Viimeyönä oli meillä ensimmäinen hallayö, katsotaan mitkä kukat ovat sen myötä poistuneet keskuudestamme... ;)

    VastaaPoista
  7. Kaunis talo ja puutarha. Olet ihanan luova!
    t.Päivi

    VastaaPoista
  8. Ihanaa...kaunista..!!!

    Kovin teillä jo kukat kukkivat, vaikka kesä on vasta alkamassa.
    Todella kaunista.♥

    VastaaPoista
  9. Kaikki näyttää ja kuulostaa tosi kivalta!! Meillä täällä kaikki kuolee ja teillä taas sitten alkaa paras kukoistus, on tää niin hassua! Nautinnollista kevättä sinne!

    VastaaPoista
  10. Ajatteles, ei ole kauan kun manasit syyskelejä ja nyt siellä mennään jo kovasti kesää kohti ☺
    Ihanalta näyttää niin piha kuin talokin!

    VastaaPoista
  11. Voi mikä paratiisi teillä siellä on , noita kuvia olis voinu katoo uudestaan ja uudestaa...
    Talo näyttää minun silmääni hyvältä ilman maaliakin ;) Minkä väriseksi aiotte sen maalata ?
    Mukavaa viikkoa sinulle ♥

    VastaaPoista
  12. Talo näyttää kuvissa ihan hyvältä maalaamatomanakin, mutta oikeasti se ei näytä yhtä hyvältä. Esimerkiksi kuistiosan puut ovat homepilkuissa, sillä niissä ei ole yhtä hyvää käsittelyä kuin talon laudoissa. Maali on tärkeä saada suojaamaan taloa. Valkoista olemme ajatelleet.

    Sara: Minussa ei ole puutarhurin vikaa lainkaan! Siksi pitääkin etsiä ne kasvit ja kukat, jotka pysyvät hengissä minusta, huonosta maaperästä ja kesän järkyttävästä kuumuudesta ja kuivuudesta huolimatta :) Minusta on kyllä hauskaa suunnitella puutarhaa, mutta siihen se sitten jää. Sen hoitaminen on aika tylsää.

    Pepi: Olenko minä manannut syyskelejä? Outoa, sillä minä pidän syksystä. En kyllä muista, mitä olen manannut...ehkä kylmyyttä sisätiloissa?

    Eeviregina: Minä tuon talon suunnittelin lähinnä suomalaiset talot mielessäni...mutta kun ei ole mitään koulutusta talojen suunnitteluun, niin lopputuloksestahan tulee sitten mitä hyvänsä :D Mitään oikeita piirustuksia ei ollut ja maestrotkin tekivät mielensä mukaan ja kyselivät neuvoja homman edetessä.

    Yaelian: Mitä tarkoitat, että nisperoiden aika on todella lyhyt? Ainakin lehdessä se on ympäri vuoden ja se on tosi helppo kasvi. Minustakin perulainen ruoka on hyvää. Ainakin tuon ravintolan listassa on paljon kalaa ja merenherkkuja! Cebiche on ihan parasta!

    VastaaPoista
  13. Ajattelinkin, että talonne on selvästi suomalaistyylinen, ainakin ikkunanpuitteet, nurkkalaudat, ulkovuoraus ja yleisilme. Lieneekö jotenkin erikoinen ja eksoottinen sikäläisten ihmisten silmissä?

    VastaaPoista
  14. Aivan ihastuttava pihapiiri ja talo on niin kaunis;tuollaisenaankin ja kaikki kukat ja kasvit näyttää tosi reheviltä.Minusta nuo tonttukyltit on ihania samoin se pikku keiju terassilla :)

    VastaaPoista
  15. Kerta kaikkiaan upea on talonne ja sen ympäristö!

    VastaaPoista
  16. Hei! Täältä taustalta nimettömänä, mutta uskollisena lukijana on pakko kysyä, kun alkoi nii kovin kiinnostaa: oletteko kuitenkin edelleen etsimässä tonttia? Kun tuo nykyinen paikkakin näyttää niin upealta ja sitä niin kauniiksi laitatte.

    Suvi

    VastaaPoista
  17. Tosi kotoisan näköistä teillä! Jotenkin tulee maastosta mieleen Etelä-Afrikka.
    Oikein ihanaa kevättä sinnepäin maailmaa. Täällä Helsingissä kuljin ensimmäistä kertaa sormikkaat kädessä aamulla!
    Terhi

    VastaaPoista
  18. Niin kivaa lukea blogiasi. Ja talo on kaunis ja piha myös.

    VastaaPoista
  19. Maailman söpöin talo..Meillä on kans niin unelmissa päästä täältä miljoona kaupungista mexicon maaseudulle kasvatteleen hedelmiä ja vihanneksia jossain luonnon keskellä..toi talo on niin hieno..

    VastaaPoista