Käsitöitä, tuunailua, chihuja ja muita koiruuksia, Michilandian kuulumisia, puutalon sisustamista, Peikkokukkulan luontoa, puutarhaa, palasia Chilestä, pohdintaa ja rakentamista, pienen pojan touhuja...

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Viikonikäinen

Peikkokukkulan Prinssi täytti tänään viikon. Viikossa hän on opettanut minua paljon. Vasta nyt ymmärrän senkin, että tosiaankin jokaisen äidin mielestä oma vauva on maailman kaunein ja täydellisin. Joka päivä hän näyttää eilistä täydellisemmältä.

 Hänen hassut ilmeensä saavat meidät nauramaan. Olen jo oppinut hänen ilmeistään, mitä hän tahtoo tai mitä seuraavaksi tapahtuu. Se muutos, mikä minussa on tapahtunut viikossa, on jotakin käsittämättömän suurta. Täysin vauvakuumeettomasta ja äidinvaistottomasta ihmisestä on kuitenkin tullut ÄITI.

On kulunut viikko synnytyksestä ja minulla on ensimmäinen fyysisesti siedettävämpi päivä. Särkyjä ei ole ollut yhtä paljon kuin aikaisempina päivinä. Silti täytyy ottaa särkylääkkeitä. Väsyttää kyllä melkoisesti koko ajan. Toivoa on, että tästä parannutaan! Jippii!

21 kommenttia:

  1. Teidän prinssi on kyllä niiiin suloinen, ettei voi jättää ketään kylmäksi :) Toivottavasti olosi paranee nopeasti!
    T.Kirsi
    Ps. Olen lukenut blogiasi pidemmän aikaa, mutta vasta prinssi sai minut kommentoimaan<3

    VastaaPoista
  2. Aivan maailman suloisin pikku prinssi! Voimia sinulle ja elämä hymyilee kilpaa pikku prinssin kanssa!

    VastaaPoista
  3. Mullon joka kerta "karvatpystyssä" siis hyvässä mielessä kun sun postauksia luen!!!:)Ihana lukea miten se äidinvaisto vaan sieltä herää vaikka niin mä kyllä arvasinkin ja ootinki:)Nauti kääröstäsi täysin siemauksin..aika menöö niin nopeaan,täälläkin pikkuneiti täyttää jo puolivuotta!!!ja kyllä sä toivut,joka päivä parenpaanpäin!Näin toivotaan <3 oot ihana ja paras äiti peikkokukkulan prinssille!

    VastaaPoista
  4. Kuulostaa ihan siltä kuin pikku prinssi olis jo kietonut isin ja äidin pikkutillinsä ympäri.Ja miksei olis.

    VastaaPoista
  5. Onntteluni ihanasta Pikku Prinssistä ! <3
    Toivottavsati pääsette pian omaan kotiin.

    t.Leena ja Pojat

    VastaaPoista
  6. Eikö olekin ihmeellistä mihin luonto pystyy!=) Vieraiden vauvat ei pysty samaan kuin oma käärö.

    Äidiksi voi yrittää valmistautua eri keinoin, mutta kaikki muuttuu sillä hetkellä kun lapsi syntyy ja äidinvaisto alkaa toimimaan.

    Tervetuloa joukkoon! =) Ja pikaista paranemista, jotta pääsette omaan kotiin.

    Terv. lapset 7v ja 10v

    VastaaPoista
  7. Tämä laulu tuli mieleen kun katselen suloista poikaanne.

    Äiti jääköön nukkumaan,
    Puuro lautaselle jää,
    Ei estää saa, kun juostaan elämään.
    Täällä kuudenikäinen
    Elää hetken jokaisen,
    Tietämättään onnellinen olla saa.

    Laa laa lal-la-la laa laa laa laa...

    Hän juoksee aurinkoon
    Kadun poikki riemuiten,
    Hän puistikkoon käy tossut tömisten.
    Toinen kuudenikäinen
    Palaa kasvot tummuen
    Syliin oman äidin alla pommien.

    Laa laa lal-la-la laa laa laa laa...
    ]
    Lapset leikkii pihoillaan,
    Äidit valvoo omiaan,
    Vaan jossain perheet kodin jättää saa.
    Lapsi koskaan tiedä ei,
    Minne miehet isän vei -
    Lapsen silmin katsoo lapsi maailmaa.

    Laa laa lal-la-la laa laa laa laa...

    Kun kuudenikäinen
    On jo kahdenkymmenen,
    Niin todeks muuttuu leikit lapsuuden.
    Leiki, leiki lapsonen,
    Kaiken muuttaa huominen.
    Opi siitä, minkä näytti eilinen.

    Laa laa lal-la-la laa laa laa laa...

    Opi siitä, minkä näytti eilinen.

    VastaaPoista
  8. Ihanasti kirjoitit äidinrakkauden heräämisestä! Samalla lailla minullekin on käynyt, en ollut mikään "lapsi-ihminen" enkä potenut vauvakuumetta toisten lapsia katsoessa. Niin vaan omat pienet muutti ajatusmaailmani!

    Minäkin haluan liittää erään laulun sanat tänne. Tätä on hauska kuunnella oman 4-vuotiaan pojan laulamana kun 2v pikkusisko yrittää laulaa mukana :) Poika kysyi, että mitä ne on ne pienet ihmiset. Vastasin, että tuollaisia niinkuin sinä ja pikkusiskosi. "Miksi se Lauli Tähkä laulaa meistä?" ;D

    Youtubesta voit kuunnella tämän Lauri Tähkän laulun:

    Pieni ihminen – lyrics

    Vastaan juoksee pieni ihminen

    Hihkuu, hyppii kasvot loistaen

    Painaa posken vasten poskeain

    Enkä voi kuin kummastella vain

    Miks mulle suotiinkaan

    Ilo suurin, ihme päällä maan

    ***

    Niin, ymmärränhän sen

    Ett’ sitä ansaitse mä en

    Hän on hohde aamun uuden

    Saa huolet haihtumaan

    Kun höpöttää ja naurullaan

    Herättää hän toiveikkuuden

    ***

    Kylkeen kömpii pieni ihminen

    Katsoo silmiin täysin luottaen

    Kanssaan kuljen vielä huomiseen

    Vaan hän nousee kerran siivilleen

    Voi, kun en mä joutuiskaan

    Näistä hetkisistä luopumaan

    ***

    Niin, ymmärränhän sen…

    ***

    Oma pieni silkkipää…

    Nämä hetket muistoihimme jää…

    VastaaPoista
  9. Byäääh..ja taas minä pillitän täällä! Takana on rankka yö, viisi imetystä takana, mutta nuo laulujen sanat ja nyt nukkuva prinssi saa taas ajattelemaan, miten ainutlaatuista tämä aika on!

    VastaaPoista
  10. Kyllä siitä paranee, ja kivut ja säryt unohtuu, ihan varmasti! Ja kyllä se oma on aina se kaunein ja ihmeellisin :))
    Mutta kyllä minun silmissä teidän prinssinne on melkoisen suloinen!

    VastaaPoista
  11. Niinhän se menee... sitä istuskelee sängyn vieressä ja katsoo sitä nukkuvaa pikku ihmistä ja ihmettelee miten onkaan jotain noin ihmeellistä ja ihanaa... Ja niin se aika kuluu, vauhdilla. Pikkuinen on jo 10 vuotias ja edelleen niin ihmeellinen ja ihana, kyseinalaistaa jo kaikenlaista <3 Hetkeäkään en vaihtaisi, mutta liian nopeaan aika menee.. Nauttikaa jokaisesta hetkestä!

    Voikaa hyvin, Katja

    VastaaPoista
  12. Paljon onnea kauniista poikalapsesta teille sinne kauas kauas.

    Venla

    VastaaPoista
  13. Luonto kummasti herättää sen äidinrakkauden.
    Tottahan toki oma on aina paras...kaunein ja viisain ja suloisin ja ihanin ja..ja...♥

    VastaaPoista
  14. On se jännää,miten se äidinrakkaus syntyy kun se käärö lasketaan syliin.Vauva-aika on ihanaa;vieläkin joskus kaipaan sitä...se menee nopeasti ohi joten nauti siitä oikein kunnolla.Miten ovat hauvelit suhtautuneet uuteen tulokkaaseen?
    Ja sinulle nopeaa palautumista!

    VastaaPoista
  15. Lampoiset onnittelut minultakin pienen suloisen prinssin vanhemmille!!!
    Mina muistan vielakin 14 vuoden takaisen tunteen,miten ensimmainen lapsi mullisti koko elaman.Se muutos on niin valtava,kun kahden sijasta onkin yht'akkia kolme!!!
    Itse olin ennen omaa lasta hoitanut paljon ihan pienia vauvoja,joten "osasin" kaiken,mutta on se niin erilaista,kun vieressa tuhisee oma lapsi...

    VastaaPoista
  16. Ihanaa ja ainutlaatuista aikaa.. Kyllä sinä paranet ... jos rinnat on kipeet kaalinlehdet auttaa(jos sieltä saa ) . Kaikkea hyvää . Ihana lukea postauksisasi. TV, Kuuden Äiti

    VastaaPoista
  17. Sydämelliset onnittelut ja ota päivä kerrallaan, onneksi kivut ja säryt unohtuvat aikaa myöten. Ihana vauva ja ihana äiti!

    VastaaPoista
  18. Kyllä se oma vauva on tosiaan aina ihanin mutta kahden pojan äitinäkin kyllä ne koiravauvatkin aina sykähdyttävät!
    Mieskään ei ikinä pelkää vauvakodeissa vierailua mutta pentukoti vierailut ne "vaarallisia" on..
    Ihanaa vauvantuoksuista aikaa sinne teille kaikille peikkokukkulalle.
    Terhi

    VastaaPoista
  19. Hei,minusta tuli jokin aika sitten mummi ja olen seurannut miten nuori perhe ottaa ensi askeleitaan. Hyvin sujuu vauvan hoito ja tyttäreni sanoi minun mielestäni kauniisti: "hän on vasta neljän viikon ikäinen ja minusta tuntuu että hän on ollut meillä aina.". Kun tätä vauvaa odotettiin sanoi nuorempi tyttäreni " hän tulee saamaan rakastavat vanhemmat", johon vastasin että monia muitakin rakastavia ihmisiä kuuluu hänen elämäänsä. Ja niinhän se menee
    Paljon onnea prinssistänne ja toipumisia sinulle.
    Omien lasteni haasteellisin vauva-aika lienee kuitenkin se kun kaksoset olivat vauvoja, vaikka tämä tuore äiti haastoikin aika tavalla omilla tavoillaan ja temperamentillaan

    VastaaPoista
  20. Pitää minunkin jättää oma runokorteni kekoon. Oma lempparini on Mirjami Lähteenkorvan runo. Tässä vain osa siitä:
    Ei pienet puut vielä myrskystä tiedä.
    Ei pienet puut vielä myrskyä siedä.
    Ole suojana myrskyssä suuri puu.
    Pian pienellä juuret vahvistuu.
    Pian pienikin myrskyyn valmis on, ja jäntevä, taipumaton.

    VastaaPoista
  21. Toivottavasti nautit vauva-ajasta, sitä kun kaikki ei halusta huolimatta saa kokea... Tekisin itse mitä tahansa, että kokisin samaa. Se kirpaisee, kun sanot ettei sinulla ole ollut äidinvaistoa - niin kuitenkin lapsen sait. Onhan sinulla koiriakin monta, joten kyllä joku hoivavietti on ollut olemassa. Auvoista syksyä sinne!

    VastaaPoista