Apteekkiketjujen moraalista (ja vähän laiskasta naapuristakin)

Televisiosta tuli dokumentti, joka koskettaa kaikkia Chilessä asuvia. Minunkin sisukseni alkoivat sen verran kiehua ohjelmaa katsoessani, että päätin kertoa aiheesta teillekin.

Chilessä on kolme apteekkiketjua, joiden myynti on n. 93 % koko Chilen lääkkeiden myynnistä. Loput ovat yksityisiä pikkuapteekkeja. Nämä jättimäiset apteekkiketjut ovat tämän postauksen aiheena.

Kuten Suomessakin, niin myös Chilessä, on olemassa jokin merkkilääke, jonka lääkäri määrää asiakkaalle. Merkkilääkkeen lisäksi on olemassa useita edullisempia vaihtoehtoja muilta firmoilta. Eikö niin, että Suomessa apteekin työntekijän tulee lain mukaan esitellä myös edullisemmat vaihtoehdot asiakkaalle? Chilessä näin ei ole ja homma menee vieläkin pidemmälle.

Dokumentin tekijät kävivät kyselemässä tavallisen paracetamol 600 mg hintoja apteekeissa. Lähes aina näytettiin pakkausta, jonka hinta oli melkein 10 euroa. Asiakas kauhisteli hintaa ja pyysi jotakin edullisempaa merkkiä. Sitten näytettiin pakkaus, jonka hinta oli puolet ensimmäisestä. Lopulta, jos asiakas sai kaikki vaihtoehdot eteensä, edullisin paracetamol 600 mg -pakkaus maksoi vain noin euron. Reseptilääkkeissä hintaero saattaa olla vieläkin suurempi.

Normaalisti kuitenkaan asiakas ei saa noita kaikkia vaihtoehtoja, sillä edullisemmat tuotteet ”loppuivat juuri” tai niitä ”ei edes tule myyntiin apteekkiin” tai ”tuote  on tulossa tänään iltapäivällä, mutta asiakkaan tulee palata myöhemmin”.

Kun asiakas pyytää edullisempaa vaihtoehtoa, apteekin työntekijä saattaa sanoa, että edullisempi pilleri on niin iso, ettei sitä saa nieltyä tai se on paha vatsalle. Jos asiakas pyytää paracetamol 600 mg edullista vaihtoehtoa, saatetaan sanoa, ettei edullisempaa vaihtoehtoa ole kuin paracetamol 400 mg –paketeissa.

Apteekkiketjuissa vain kalliitt merkkilääkkeet on asetettu näkyville. Edullisemmat vaihtoehdot on piilotettu takahuoneisiin tai hyllyihin, joista asiakas ei niitä näe. Myyntitiskillä on pääte, josta asiakas voi nähdä lääkkeen hinnan. Ruudun alareunaan tulee kuulemma vaihtoehtoisen merkin hinta, jota itse en ole kyllä koskaan huomannut. Miksi en ole huomannut? Sekin ohjelmassa selitettiin. Päätteen eteen on aina asetettu tuotteita tai jokin laatikko, joka peittää ruudun alareunan. Edullista tuotetta ei siis voi vahingossa nähdä ruudulta, jos ei tiedä, että sellaisen pitäisi sieltä näkyä.

Miksi sitten apteekin työntekijät toimivat näin? Koska heidän palkkansa ja työpaikkansa on kiinni siitä, miten paljon he myyvät kalliita lääkkeitä! Jos kiltti apteekintäti esittelee asiakkaille vain edulliset vaihtoehdot, pomot näkevät kiltin tädin kuiteista, että tämä ei ole tehnyt riittävästi rahaa apteekille ja kalliille lääkefirmalle. Tädin tulos laitetaan kaikkien kauhisteltavaksi henkilökunnan ilmoitustaululle ja täti joutuu puhutteluun. Tämän vuoksi on parempi olla tuhma apteekintäti ja esitellä vain kaikki kalliit merkit ja valehdella köyhille asiakkaille, ettei edullisia merkkejä ole enää jäljellä.

Tämän lisäksi apteekin työntekijöiden tulee myydä ”väkisin” muita tuotteita. Tiskeillä on aina ”tarjoustuotteita”, jotka eivät oikeasti välttämättä ole edes tarjouksessa. Kun asiakas on saanut lääkkeensä, myyjä kysyy, tahtoisiko hän ostaa vielä huulirasvaa, aurinkovoidetta, särkylääkettä, hammastahnaa, nenäliinoja tms, jotka ovat juuri nyt tarjouksessa. Myös näiden tuotteiden myynti lisää myyjän palkkaa. Jos myyjä ei tuputa näitä asiakkaille, hän joutuu puhutteluun.

Ohjelman katsottuani ihmettelenkin nyt, miksi minulle on joskus esitelty edullisempi vaihtoehto ihan pyytämättä? Myöskin mieleen tulee monta kertaa, kun näen lääkkeen ja ihmettelen kallista hintaa ja pohdin,viitsinkö lainkaan ostaa ja vasta sitten kiikutetaan eteeni toinen merkki, joka on puolet halvempi. Ehkä siinä vaiheessa työntekijä ajattelee, että tuo asiakas menee kokonaan toiseen apteekkiin, joten parasta nyt näyttää se halpistuotekin.

Voi tätä Chileä!

Tänään täällä on sateinen harmaa talvipäivä. Olemme molemmat mieheni kanssa flunssassa. Naapurinmies on pyydellyt töitä mieheltäni ja mies onkin luvannut. Naapuri ei kuitenkaan ole tullut töihin sovittuina päivinä, mutta tänä aamuna hän ilmestyi härkiensä kanssa. Mieheni meni kertomaan, mitä tämän tulee tehdä ja sanoi, ettei voi tulla itse töihin, sillä on kipeänä. Tähän naapuri sanoi, että hän sitten palaa kotiin, sillä HÄN EI TAHDO TEHDÄ TÖITÄ YKSIN! Siis häh? Hänelle maksetaan siitä, mitä hän tekee. Hän on patalaiska, eikä edes tule sovittuna päivänä. Ei auttanut mieheni tehdä muuta kuin laittaa vaatteet päälle ja mennä kipeänä töihin patalaiskan naapurin kanssa. Minä tietenkin suutuin, kun olen tässä katsellut, miten flunssaiselta mieheni vaikuttaa. Antaisi naapurin palata kotiinsa ja tulla jokin toinen päivä! Nyt mieheni seisoo tuolla sateessa kipeänä katselemassa, miten naapuri mättää multaa härkien kärryihin, kun naapuri ei halua tehdä sitä yksin! Voi tätä Chileä!

(Onneksi edes naapurin tytär on hieman toista maata. Nytkin tytär värkkää juttuja työhuoneessani ihan yksin!)