Käsitöitä, tuunailua, chihuja ja muita koiruuksia, Michilandian kuulumisia, puutalon sisustamista, Peikkokukkulan luontoa, puutarhaa, palasia Chilestä, pohdintaa ja rakentamista, pienen pojan touhuja...

sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Curantoa Carmenin Cunniaksi

Viime viikonloppuna Chilessä oli pitkä viikonloppu, sillä maanantaina vietettiin Pyhän Carmenin päivää. Sen kunniaksi Tomecon kukkuloilla järjestettiin curanto-juhlat.

Meidän kukkulayhdistyksellämme on tällainen talo, jossa järjestetään kokoontumisia. Talo oli olemassa jo silloin kahdeksisen vuotta sitten, kun ostimme Peikkokukkulan campon. Talon rakentamiseen kukkulayhdistys sai rahat kunnalta. Talo on yksikerroksinen, alaosa on tehty betonista ja yläosa peltilevystä. Taloa ei ole koskaan maalattu ulkoa eikä sisältä, mikä on aivan tyypillistä chileläistä toimintaa. Ikkunoissa on kalterit, vaikkei sisällä ole mitään varastettavaa - ainakaan minun silmääni, mutta toisaalta täällä kyllä varastetaan sähköjohdotkin, koska niissä on kuparia.

Talo olisi myös käytettävissä kukkuloilla asuvien ihmisten yksityisiin juhliin, mutta arvatkaapa vain, pitäisinkö minä juhlat tällaisessa hökkelissä vai mieluummin omassa talossani?

Kuvassa on mieheni sukua, jotka kutsuimme myös curantoa syömään.


Talon sisällä on yksi iso sali, jonka hurmaavat seinät näette vaikka tässä kuvassa. Tuolit ja pöydät ovat koottavia. Lisäksi on jokunen puupenkki sekä raakalaudasta kyhätty tiski. Talossa on myös vessa, joka ei ole koskaan toiminut sekä maan tapaan pikkuruinen keittiö, jossa ei kyllä ole edes jääkaappia eikä hellaa.

Naiset kokkasivat talon ulkopuolella olevan katoksen alla tulen päällä niin, että kaiki savut tulivat sisälle saliin. Ilma oli sakeana savusta ja kaikkien meidän tottumattomien silmät kirvelivät! Yläkuvan sumuisuus ei siis johdu kuvan epätarkkuudesta vaan savusta!

Oli tosi kylmä päivä, eikä talossa ole mitään lämmitystä. Minulla on villapaidan alla monta ohuempaa villapaitaa ja siksi näytän vielä raskauskilojanikin paksummalta.


Tässä näette talon kaunista arkkitehtuuria. Kattorakenteet, tervapaperit ja sähköjohdot on jätetty näkyviin. Silti tämä talo on paljon hienompi kuin monien kukkuloilla asuvien omat talot.

Nainen kattaa pöytää kolme tuntia myöhässä. Alunperin curanton piti olla valmista noin kahdelta iltapäivällä, mutta lopulta pääsimme syömään puoli kuudelta illalla. Kuvaa hyvin chileläistä järjestelmällisyyttä ;) Oikealla on mies, joka oli pari vuotta sitten 50 kiloa painavampi. Hänelle tuli sokeritauti ja hän kutistui silmissä. Hän on aina juovuksissa ja tuijottaa naisia suoraan häpeilemättä. Pelkäsin häntä silloin, kun hän oli vielä iso.

Curanto ei suomalaisen korvaan kuulosta herkulliselta, mutta uskokaa tai älkää, se kuitenkin ON tosi hyvää! Curanto valmistetaan isossa padassa tulen päällä. Tässä tomecolaisessa curantossa oli keskenään kypsennetty simpukoita kuorineen, jänistä, kanaa ja porsasta luineen sekä makkaraa. Perunat oli ilmeisesti keitetty erikseen ja sitten lisätty valmiiseen curantoon, sillä ne eivät olleet hajonneet. Liemeen oli kuulemma laitettu viiniä, pisco soueria ja olutta. Alkoholi ei kuitenkaan maistunut lainkaan liemessä. Minä olisin voinut litkiä sitä lientä vaikka miten paljon. Makkarat ja porsaat annoin niille, jotka niistä enemmän tykkäävät.

Kylläpä lämmin curanto maistui hyvältä kylmänä päivänä! Lisäksi tarjolla oli salaattia, pebreä (sipuli- korianteri-retiisi-salsa), sopaipillaksia (uppopaistettuja leipiä), leipää, viiniä ja limsaa.

Me lähdimme kotiin aika pian syötyämme, jotta pääsimme pois alta, ennen kuin tappelut alkaisivat. Yleensä nimittäin syömisen jälkeen jatkuvat juomingit, ja aamuyöllä sekä naiset että miehet tappelevat keskenään. Mieheni meni palauttamaan kukkulayhdistyksen presidentille yhden kattilan seuraavana päivänä ja siellä kuulemma miehet yhäkin joivat ja olivat niin juovuksissa, ettei kenenkään puheesta saanut mitään selvää.

Tässäpä oli teille kuvia hieman erilaisista juhlista, joista ei esteettisyyttä saa irti repimälläkään :D

7 kommenttia:

  1. Wau mitkä juhlat & puitteet,nyt kai voi sanoa,että maassa maan tavalla:)
    Ihana mies sinulla,ei jääny "jatkoille" niinkuin eräät:))
    Mukavaa päivää!
    Tarja

    VastaaPoista
  2. Kiitos jalleen ihanasta, rehellisesta postauksesta! Juttujasi on niin mukava lukea. Jokaisella maankolkalla on omat tapansa. Ja sylikaupalla onnea tulevalle perheenlisaykselle! Mina olen aina ajatellut, etta kylla sinne teidan kukkulallekin joskus viela vauva tupsahtaa!!!:)
    Ystavasi maailmalta

    VastaaPoista
  3. Minä olisin halunnut tuota salsaa! Nam! No, ehkäpä saan sitä jonain päivänä...
    Hauska kuva teistä ja kiva nähdä tulevan isän hymy, pusi pusi!

    VastaaPoista
  4. Mukava postaus, on mielenkiintoista lukea mitä Chilessä 'oikeasti' tehdään!

    VastaaPoista
  5. Minä luin otsikon ensin että Curacaota Carmenin Cunniaksi ;D

    Hauskat juhlat, talonne on todellakin huomattavasti kauniimpi paikka juhlille!! Mutta ihanaa kuulla noita aitoja arkielämän tarinoita sieltä teiltäpäin :)

    VastaaPoista
  6. Juhliminen kuullostaa kyllä suomalaiskansalliselta meiningiltä ;)

    Onnitteluni tulevasta vauvasta ! <3
    Jännää nähdä miten koirat häneen suhtautuvat.

    Voimia sinulle,

    t.Leena ja Pojat

    VastaaPoista