Vanha koirakin opii uusia temppuja (kun vähän pakottaa). Mieheni lempipuuhiin ei todellakaan kuulu ruuanlaitto, joten hänen osakseen jää aina tiskaus. Hän kuitenkin rakastaa kakkuja, leivonnaisia, pullia, lettuja ja pannukakkuja. Minä sanoin hänelle, että pannarin tekeminen on kyllä niin nopeaa ja helppoa, että sen verran saa herra oppia vielä "vanhoilla päivillään" ;)
Mies meni kiltisti mutilla-puskaan keräämään muutamia marjoja, sillä päätimme kokeilla, miten nämä pienet punaiset marjat toimivat pannarissa. Tämän pannarin sitten Peikkokukkulan isäntä teki ihan itse. Hyvää tuli!
Ja taas pitää kysellä: millainen marja on mutilla?
VastaaPoistaAlkoi tekemään mieli mutilloja, nam. Miksei kukaan kasvata niitä Suomessa?
VastaaPoistaMutillan makua ei voi verrata mihinkään suomalaiseen marjaan. Kuori on sellainen kovahko, kuten puolukassa, samoin koko. Yritän aina kuvailla makua niin, että ensivaikutelma on ahomansikka, joka vaihtuu samantien katajanmarjaan (ilman sen kitkeryyttä). Maku on mausteinen. Puolukka ja mustikka ovat paljon mehukkaampia ja parempia marjoja kuin mutilla. Mutilla kasvaa villinä puskamaisissa varvuissa. Sen muita nimiä ovat murtilla ja murta.
VastaaPoistaKukkahattu: Sinä olet maistanut mutillaa, muttet tykännyt. Etkö muista?