Käsitöitä, tuunailua, chihuja ja muita koiruuksia, Michilandian kuulumisia, puutalon sisustamista, Peikkokukkulan luontoa, puutarhaa, palasia Chilestä, pohdintaa ja rakentamista, pienen pojan touhuja...

maanantai 10. toukokuuta 2010

Keräilystä ja matkamuistonukeista

Innostuin tekemään taaskin tilkkutyön jämäpaloista. Nyt minulla on idea, mitä meinaan näistä tehdä, mutta siitä myöhemmin. Ajattelin tänään kertoa teille, mitä kaikkea keräilen. Olen huomannut, että monet bloggailijat ovat intohimoisia keräilijöitä ja he tykkäävät esitellä keräilemiään ja ostamiaan juttuja blogeissa. Paljon ihkuttelua osakseen saavat kankaat, astiat ja lastenvaatteet. Joissain blogeissa ei muuta sisältöä olekaan kuin ostosten esittelyä ja se on minusta vähän hassua, mutta näitä blogejahan tehdään hyvin eri tarkoituksiin. Jotkut pitävät blogia päiväkirjanaan, toiset tahtovat jakaa mielipiteitään ja toiset antavat muille ostosideoita. Kukin taklaa tyylillään, sanoi jääkiekkoilija...
Keräilyhistoriani:
...

Lapsena keräilin mm. näitä:

-postimerkkejä (pitkän ajan)

-hajukumeja (ekalla ja tokalla luokalla)

-pääsiäsmunia ja niiden foliopäällysteitä (vähän aikaa)

-karkkipapereita (vähän aikaa)

-kolikoita eri maista (joitain vuosia)

-matkamuistonukkeja (varhaisteininä ja teininä)

-pehmoleluja

...

Ehkä keräilin jotakin muutakin, mutta ei nyt tule mieleen.

---

Suomessa aikuisena keräilin:


-kauniita astioita, kuten Tiheikönväkeä, eläinhahmoastioita yms.
-kirjoja
-seuraavan listan asioita


Nämä ovat jääneet nykyään pois listalta, sillä Chilestä ei saa kumpiakaan. Pääkaupungissa voisi jotain ollakin, mutta sinne on 600 kilometriä matkaa, eikä sinne tule koskaan lähdettyä.

---


Nykyään keräilen:


-70-luvulta tai sitä vanhempia nukkeja

-vanhoja nalleja (niitä minulla on vain muutamia)
-nukkekotitavaraa

-chihuahuapehmoleluja ym. chihuahuatavaraa ja vaatetta

---

Näiden keräily on Chilessä ihan mahdotonta, sillä täällä ei ole mitään vanhaa tavaraa. Tämä keräily jääkin reissujen varaan. Joskus harvoin löytää jonkun vanhahkon (ehkä 70-luvulta) arvottoman lelun täältäkin ja tuleehan se ostettua, kun muutakaan ei ole. Kerran tein reissun noin 700 kilometrin päähän Valparaisoon. Se on vielä tunnin matkan päässä ylöspäin pääkaupungista Santiagosta. Siellä oli ihan oikea antiikkitori, mikä on ihme tässä maassa! Se on hyvin VAATIMATON verrattuna Euroopan vastaaviin, mutta oli edes jotain. Se lohdutti. Ostin sieltä nukenvaunut ehkä 70-luvulta, vanhan pikkutuolin, kaljun ja vaatteettoman puumassanuken sekä nuo kaksi kumilelua, jotka komeilevat tilkkutyöni päällä valokuvassa. Valparaisoon ei ole enää tullut mentyä, mutta ehkä joskus taas jaksan istua 9,5 tuntia bussissa päästäkseni antiikkimarkkinoille.
---
Concepcionissakin on antiikki"markkinat" joka lauantai, mutta te nauraisitte, kun näkisitte sen! Muutamia hassuja myyjiä muutamien tylsien tuotteidensa kanssa. Ja aina samat jutut! En koskaan löydä sieltä mitään kiinnostavaa ja harvoin on sinnekin tullut mentyä.
---

Jaan myös mieheni kanssa matkamuistonukkejen keräilyn, joka on enemmän hänen keräilykohteensa. Mieheni keräilee myös peikkoja. Suomessa kolusimme kirppiksiä ja ostimme kaikki matkamuistonuket ja peikot, joka maksoivat alle 2 euroa. Kirppiksillähän niitä myydään noin 20 sentilläkin! Suomessa matkamuistonuket olivat joskus muotia, mutta kuka enää tahtoo katsella matkamuistonukkeja olohuoneensa hyllyllä? (Kun eivät ole enää ne ruskeat hyllytkään muotia...)
---
Chilessä kuitenkin matkamuistonuket ovat harvinaisia, sillä chileläisillä ei ole koskaan ollut varaa matkustaa toisin kuin suomalaisilla. Päätimme kerätä matkamuistonukkeja ja tulevaisuudessa nukkenäyttelyymme teemme osion, jossa olisi vain matkamuistonukkeja ja maailman kartta sekä ehkä kolikoita eri maista nuken vierellä.
---
Jos sinulla on matkamuistonukkeja tai peikkoja, joista tahdot päästä eroon, ota yhteyttä sähköpostiini: mia.emilia@gmail.com. Otamme vastaan matkamuistonukkeja lahjoituksena. Maksamme postimaksut.
--
P.S. Kaksi aiempaa postaustani eivät ole päivittyneet muihin blogeihin.

4 kommenttia:

  1. Voi miten kauniita tilkkutöitä oletkaan tehnyt. Ja niin kauniin värisiä. Sinulla on hyvä värisilmä.
    Minusta tuntuu, että jokainen ihminen kerää varmaankin jossain elämänsä vaiheessa jotain. Sinun listasi oli pitkä.
    Harmi, etten omista matkamuistonukkeja.

    Oikein mukavaa viikkoa sinulle!!

    VastaaPoista
  2. Kuinka niihin chihuahuoihin höyrähdit? Siis milloin eka tuli ja miksi juuri tämä rotu? Ovat tosi sööttejä!

    -arja-

    VastaaPoista
  3. oot teheny suloisia tilikkutäkkiä!!
    mä keräilin lapsena postimerkkiä ja kirjekaveria:)parhaimmillaan niitä oli noin 40.aikuisena hurahin lehemätavaroihin,nalleihin ja enkeleihin mutta nyt innostus niihin on jotenki hiipunu.

    VastaaPoista
  4. Ulla-Kristiina: Värien kanssa on kiva touhuta! Nyt uutena on tullut tämä valkoisten ja vaaleiden värien kanssa puuhailu.

    Arja: Chihuahua-rodusta olen tykännyt suunnilleen vuodesta 1996 lähtien. En muista, mistä minä sain alkukipinän. Silloin rotu ei ollut muotia Suomessa. Vuonna 2000-2001 uudenvuodenaattona ostin ekan chihuni Chiquititan Floridasta. Sen jälkeen rakkaus rotuun on vain vahvistunut!

    Malla: Jaksoitko vastata jokaiselle kirjekaverille?

    Minäkin tykkäsin jossain vaiheessa lehmätavaroista, vaikken varsinaisesti keräillytkään. Ostin Sveitsistä valkoisen baretinkin, jonka reunassa laidunsivat pikkuiset mustat lehmät. Se oli tosi nätti baretti, missähän sekin on nykyään?

    Tykkäsin myös kaikista maalaistyylisistä tavaroista parikymppisenä, jolloin ostin pupuastioita ja hiirikuppeja yms. Ompelin myös lehmäpariskunnan, joka on minulla täällä Chilessä mukanani!

    VastaaPoista