Bussikuskeista

Olen joskus aiemmin kirjoittanut siitä, miten törkeästi bussikuskit täällä ajavat, siis järjestäen aivan kaikki! Kuskit kuvittelevat olevansa rallikuskeja, joilla ei ole mitään lastia – varsinkaan ihmisiä. He ajavat kaasu pohjassa, vaikka näkevät, että vastassa on punainen valo. Juuri ennen punaista valoa jarrutetaan niin, että mummot lentelevät muiden syliin ja muut puristavat rystyset valkoisina tankoja. Kurvit vedetään myös täysillä niin, että istumapaikallakin täytyy puristaa seuraavan penkin selkänojaa, jottei putoisi penkiltä. Tämä kaikki tapahtuu myös kaunpungin keskustassa, joka on täynnä muita busseja ja kulkuneuvoja.

Lisäksi bussikuskit ovat aina vihaisia toisilleen. He tööttäävät, jos seuraava bussi pysähtyy heidän eteensä ottamaan matkustajia. Kun johonkin bussiin nousee monta matkustajaa, se tietenkin vie aikaa ja takana olevan bussikuski tööttää vihaisena, koska ei pääse jatkamaan matkaa. Tämän vuoksi ensimmäinen bussikuski joskus hoputtaa asiakkaita tulemaan sisälle nopeasti ja sitten vasta maksamaan siinä nykivässä hurjassa vauhdissa. Busseja saattaa olla jonoksi asti ja kaikki tööttäävät korvia huumaavasti, kun edessä on jokin ongelma, mistä kukaan ei edes tiedä mitään. Ihan kuin se ongelma jotenkin poistuisi nopeammin sillä, että kaksikymmentä kuskia tööttäävät kilpaa jopa minuutteja yhtäjaksoisesti.

Nyt ajattelin kertoa teille pari hauskaa juttua bussikuskeista. Nämä tapahtuivat minulle keskiviikkona. Nousin keskustasta bussiin mennäkseni kälyni luokse. Bussissa ei enää ollut istumapaikkoja ja raskaanaolevienkin paikoilla istui ihmisiä. Sitten huomasin bussikuskin vieressä etuikkunan vieressä yhden vapaanaolevan paikan. Se on oikeastaan kai rahastajalle, mutta siinä saa istua, sillä ei kaupunkibusseissa mitään rahastajia ole. Istuin penkille ja sitten huomasin, että bussikuski alkoi katsoa minua. Matka jatkui ja bussikuski katsoi minua vähän välillä yrittäen saada katsekontaktia, jota minä tietenkin kunnollisena suomalaisena yritin välttää...Lopulta katsoin kuskiin ja hän heti kysyi minulta, voinko hyvin. Onko siinä hyvä istua? Kun juuri tuo penkki on bussin epämukavin penkki. Kuski olisi tahtonut pyytää jotakin muuta matkustajaa vaihtamaan paikan kanssani. Sanoin kuitenkin voivani istua aivan mainiosti kyseisellä paikalla. Olin kai näyttänyt aika surkealta ison vatsani ja selkäsärkyjeni kanssa.

Toinen juttu sattui samana päivänä, kun menin kälyn luota klinikalle. Olin ottanut kolikot valmiiksi käteen ja huomaamattani yksi 100 peson kolikko olikin 500 peson kolikko, eli annoin kuskille liikaa rahaa. Kuski tarkasteli kolikoita ajaessaan samalla nykivästi ja katsoi sitten minuun:” Ei sinun vielä tarvitse kahden edestä maksaa!”

Tältä näyttää pyykkinarumme nyt, kun laskettuun aikaan on viitisen viikkoa.