Kuka teidän perheessä määrää pilarin paikan? Meidän perheessä on tänään tällainen tarina:
---
Mieheni tahtoi laittaa portaiden viereen toisen luonnonpuupilarin, sillä yläkerran lattia tärisi ja taipui vieläkin liikaa siellä kävellessä. Lisäksi pilarien väliin saisi laitettua kaiteen. Minä suostuin ideaan. Sanoin vain, että täytyy sitten kokeilla ensin, miltä pilari näyttäisi ja missä sen oikea paikka olisi.
Miehet laittoivat kaakeleita lattiaan ja yhtäkkiä he häipyivät ulos. Kuulin, että siellä sahattiin puuta. Miehet tulivat sisään kantaen todella painavaa puupilaria ja alkoivat laittaa sitä paikoilleen. Olin sanonut miehelleni, ettei sitten laittaisi pilaria ikkunan eteen ja luotin siihen, että hän oli ollut samaa mieltä ja tekisi niin kuin olin luullut, että oli sovittu. Olin mökin puolella, enkä kestänyt mennä katsomaan puuhastelua, sillä kuulin, ettei miehillä ollut oikein homma hanskassa. Kuulin, että puuta sahattiin taas sirkkelillä talon sisällä ja ääni oli hirveä. Sitten hakattiin puuta ja neuvoteltiin. Minä laitoin lounasta, enkä mennyt olohuoneeseen.
---
Työmiehet lähtivät pitämään lounastaukoaan ja mieheni tuli mökin puolelle. Hän kertoi, että pilari oli paikoillaan! Menin olohuoneeseen ja meinasin purskahtaa itkuun...pilari oli ikkunan edessä! Sanoin asiasta miehelleni niin rauhallisesti kuin pystyin, mutta pettymys kyllä kuului äänestäni ja näkyi naamastani. Sanoin, että nimenomaan olin sanonut, ettei ikkunan eteen saisi laittaa. Mieheni puolusteli, että se oli ainoa mahdollinen paikka, sillä pilari oli saatava kattopalkin kohdalle juuri strategiseen pisteeseen. Sanoin, etten pitänyt pilarista siinä paikassa ja että olin surullinen, kun nyt menetimme ikkunanäkymän. Ennen mökin puolelta (jossa on keittiö ja työhuoneeni) näki suoraan ikkunasta ulos, mutta nyt pilari peitti lähes koko ikkunan.
---
Mieheni suuttui ja sanoi, että olen pilaria vastaan, sillä se oli hänen ideansa. Sanoin, etten koskaan ollut kieltänyt häntä laittamasta pilaria, vaan ainoastaan kiinnittämään huomiota sen paikkaan. Mieheni käski minun tulla eri paikkoihin olohuoneeseen ja katsoa, että pilari ei peittänyt ikkunaa. Ei peittänytkään, mutta yhdestä suunnasta peitti ja se näytti tyhmältä ja minä ajattelin taloa kokonaisuutena. Miksi sen pitäisi yhdestä suunnasta peittää ikkuna, jos kerran on mahdollista laittaa se paikkaan, jossa se ei peitä ikkunoita mistään suunnasta katsottuna?
---
Mieheni käski minun katsoa pilaria sieltä ja täältä. Miehenikin katseli sitä eri suunnista ja sanoin hänelle, ettei hänen tarvitsisi niin paljon katsella ja vakuutella, jos hän itse olisi varma oikeasta paikasta. Minä en kuulemma tukenut hänen sisustusideoitaan ja se oli väärin. Minun kuuluisi tukea häntä ja sanoa, että onpa upea. Sanoin, että pilari oli hieno, mutta se oli väärässä paikassa, enkä muuta voi sanoa. Mieheni sanoi kiukkuisena, että selvä, käske sitten työmiehiä ottamaan koko typerä systeemi pois, mutta hän ei sitä tee! Sanoin, että olkoon sitten siinä ja otetaan se joskus myöhemmin pois, jos se yhä vaivaa mieltä.
---
Yhtäkkiä mieheni sanoi:" En minäkään tykkää tuosta pilarista tuossa, mutten kehtaa sanoa noille miehille, että se pitäisi ottaa pois tai siirtää, sillä sen laittamisessa oli niin kova työ." Miehet olivat yhä lounastauolla. Kysyin mieheltäni, onko mitenkään mahdollista, että pilaria siirrettäisiin seuraavan tukipuun kohdalle. Mieheni sanoi, ettei ollut varma, mutta näin, että hän alkoi ajatella asiaa. Minä hain yhden pitkän kepin ja laitoin sen seuraavan tukipuun kohdalle, jotta voisimme nähdä suunnilleen, miltä se näyttäisi. Hotkaisimme äkkiä spagetit lautaselta ja olimme valmiina, kun työmiehet tulivat taas sisälle.
---
Mieheni katsoi työmiehiä ja sanoi anteeksipyytävä hymy huulillaan:" Rouvani ei tykkää pilarista tuossa, sillä se peittää ikkunan." Hän nosteli kulmiaan sillä tavalla, että "kyllähän nuo naiset ja niiden mielenmuutokset tiedetään". Minä olin vain hiljaa ja otin syyt niskoilleni. Joskus on helpompaa näytellä tyhmää. Mieheni laittoi pilarin väärään paikkaan, sitten suuttui siitä minulle, kun kehtasin sanoa asiasta, sitten hän itse muutti mieltään pilarin suhteen ja lopulta koko homma oli minun syyni. Miehet alkoivat rutisematta vaihtaa pilarin paikkaa. Se saatiinkin minuutissa pois entiseltä paikaltaan ja sitten meni ehkä vartti, kunnes se oli seuraavan tukipuun kohdalla. Sitä piti taas vähän sahailla, jotta se saatiin mahtumaan lattian ja katon väliin. Kun työ oli tehty, kaikki totesivat, että nyt pilari oli paljon paremmassa paikassa.
---
Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun meillä käy niin, että muutamme molemmat mieltämme jonkun asian suhteen rakennusvaiheessa, eikä mieheni kehtaa sanoa sitä työmiehille. Silloin vaimo saa syyt niskoilleen ja työmiehet vikuroimatta tekevät työn uudestaan, sillä "kyllähän nuo naisten mielenmuutokset tunnetaan". Sitten voidaan vähän hymähdellä päälle ja mieheni säilyttää arvokkuutensa.
---
Minua ei haittaa, vaikka näin käy. Minähän olen muutenkin outo ulkomaalainen nainen. Minua ei kiinnosta, mitä mieltä työmiehet ovat minusta, mielipiteistäni tai niiden ailahtelevaisuudesta. Tärkeintä on se, että pilarin paikan määrään MINÄ ;D
---
Kuvassa näkyy pilari oikeassa paikassa. Katsokaapa yksi kattopalkki vasemmalle. Siinä pilari oli ensin! Miten jollekin voi edes tulla mieleen?
Peikkokukkulalla eivät ole vieläkään varsinaiset sateet alkaneet, mutta nyt on jo joinakin öinä satanut melko reippaasti. Puiden lehdet ovat pisaria täynnä ja kun aurinko nousee, on luonto järisyttävän kaunis. Syksyn aurinko maalaa maiseman eriväriseksi kuin kesäaurinko.
Nousevan auringon säteet siivilöityvät eukalyptuspuun oksien lävitse.
Rikkaruohot kukkivat. Mitään muuta en ole tässä kohdassa saanut kukkimaan!
Mökkiimme johtavat portaat.
Kuvassa näkyvä eukalyptuspuu (keskellä) on vain neljä vuotta vanha! Katsokaapa kasvuvauhtia.
Niin ne kukat lakastuvat. Joinakin amuina lämpömittari heiluu hieman nollan yläpuolella, toisina aamuina on kymmenisen astetta.
