Hurjat bileet

Kerroin, että perheemme karvakaunottaret täyttivät yhden vuoden 28.5.10. Juhlimme tapahtumaa kakuilla. Kyllä oli karvaporukka mielissään ja kakku hupeni parempiin suihin hetkessä.

Tanssitaan!

---

Ensin laitoimme koko porukan omaan huoneeseensa ja otimme vain Anastasian ja Olivian olohuoneen puolelle. Mieheni tanssi koirien kanssa ja lauloi synttärilaulua:) Sitten laitoimme kakun lattialle ja sanoimme chihuille "ole hyvä". Kumpikaan ei uskaltanut mennä kakulle! Ne eivät voineet uskoa, että väärään aikaan illalla tulee ruokaa ja vielä noin iso kasa. Lisäksi ne ihmettelivät, miksi minä olin kameran kanssa siinä vieressä. Kumpikin alkoivat kierrellä kakkua, mutta eivät uskaltaneet koskea siihen.

Katsokaapa noita sääriä ja herttaista hymyä;)

---

Mieheni työnsi sormensa kakkuun ja laittoi kakkua tyttöjen suuhun. Anastasia ja Olivia nuolivat sormen, mutteivät silti uskaltaneet mennä kakulle.

Olivia oli ujona mieheni sylissä, mutta Anastasia alkoi rohkaista mielensä. Se piti takajalkojaan mieheni sylissä ja veeeeeeeenyttäytyi kakulle. Se huomasi, ettei tilanteessa ollut mitään vaarallista ja niin alkoi kakku maistua. Se nyppäsi kakun päältä oman kirjaimensa A:n, mutta jätti O:n kakun päälle. Sitten se alkoi nyppiä kakun sivusta salamisiivuja.

Takapää turvattuna, jos vihollinen tulee saaliille.

Oliviakin uskaltautuu maistelemaan.

Kun Oliviakin oli syönyt kakkua, kutsuttiin koko loppu porukka olohuoneeseen. Siinä katosivat loputkin esteet! Kaikki karvakorvat hyökkäsivät kakun kimppuun ja ihme kyllä kakun äärellä ei tapeltu, vaan kauniisti chihut jakoivat herkun keskenään. Vähän minun piti siirrellä lautasta niin, että kaikki varmaan saivat jotakin. Lauman alfanaaraat Chiquitita ja Leya nimittäin käyttäytyvät niin, että jos ne ovat lautasella, ne eivät päästä ketään muuta samaan aikaan syömään, mutta toisaalta jos joku muu syö, ne eivät koskaan mene ottamaan ruokaa keneltäkään muulta pois. Eli tällaisissa tapauksissa ne jäisivät ilman herkkua, sillä ne vain katselevat myrtyneenä sivusta.

Maistuis varmaan sullekin?

Tässä kuvassa alfanaaraatkin ovat lautsella muiden mukana.

...ja lopuksi vielä Chiquitita ja Yoda "tiskaavat" lautasen.
---

Kakun syönnin jälkeen karvakuonot riehaantuivat leikkimään ja juoksemaan ympäri alakertaa. Meillä oli ihan disco pystyssä, vaikkakin valot ja peilipallot puuttuivat;) Sitten kutsuttiin isot koirat sisälle ja nekin saivat herkkua.

---

Tässä Olivian ja Anastasian synttärikakun resepti

---
- 3 eilen grillattua perunaa
- yksi makrilli säilyketölkistä
-muutamia salamin siivuja
-maksamakkaraa
-makrillilientä
-lämmintä vettä

---
Soseuta yllämainitut aineet koneella mössöksi. Laita vettä sen verran, että aineista tulee koossa pysyvä massa. Laita massa sopivankokoiseen murokulhoon ja kumoa massa kakuksi lautaselle.

---
Koristelu:

---
-halkaise salamisiivut kahteen osaan ja vuoraa niillä kakun reunat (kuin terälehdet)
- leikkaa juustosiivusta kirjaimia tai numeroita
- leikkaa juustosta kolmioita ja työnnä niitä koristeeksi kakun päälle
-ketsupista voi laittaa vähän väripilkkuja
-lopuksi vielä nonparelleja kakun päälle
-suolatikku kynttiläksi tai ehkä keksit jonkun paremman (meillä ei ollut muuta)

---

Koirille maistui, me emme kokeilleet.

---
Me perheen vähemmän karvaiset jäsenet söimme toisenlaista kakkua.

Ostin valmispohjan, jonka halkaisin kahteen osaan ja täytteen tein näin:

---

-3 banaania

-n. 1,5 dl mansikkahilloa

---

Sekoitin tehosekoittimella ylläolevat mössöksi ja laitoin mössön kakun väliin. Mössön päälle viipaloin kaksi kiiwiä. Sitten laitoin jogurtti-kermavaahtoa, jonka päälle toisen kakkupohjan. Kakun päällystin jogurtti-kermavaahdolla. (Chilessä ei ole rahkaa.)

---
Jogurtti-kermavaahdon tein näin:

---

- 4 dl kermaa

-3 tl sokrua

- purkki luonnonjogurttia

-3 liivatelehteä

-sitruuna

-muutama tippa elintarvikeväriä

---

Vatkasin kerman (joka Chilessä ei vatkaudu yhtä paksuksi kuin Suomessa). Sekoitin kermavaahdon joukkoon jogurtin ja tiputin muutaman tipan väriä. Sulatin liotetut liivatelehdet sitruunamehuun ja sekoitin sen kermavaahtoseokseen. Kermavaahtoseoksen laitoin noin vartiksi jääkaappiin jähmettymään ja sen jälkeen levitin sitä kakun väliin ja päälle sekä reunoille.

---

Kakun koristelin marengeilla ja kiiwillä. Kakku kelpasi hyvin myös chileläisille, joilla on erilainen kakkumaku kuin minulla.

---

Meille maistui, koirat eivät kokeilleet.

---

---

---

Olen miettinyt tätä blogiani ja olen vähän dilemman edessä. Minulta on pyydetty paljon enemmän koira-aiheisia postauksia, mutta tiedän, että moni blogini lukija ei ole tippaakaan kiinnostunut koirista. En kuitenkaan tahtoisi pitää erillistä koirablogia, eikä minulla ole siihen edes aikaa. Minusta tällainen sekametelisoppa on siitä mukava, että sitä on hauska tehdä. Voi tehdä juttuja sitä mukaa, kuin niitä elämässä vastaan tulee. Mitä luulette, karkoittavatko koira-aiheiset postaukset monta lukijaa pois blogistani ja toisaalta taas, karkoittavatko sisustus- ja käsityö-aiheiset postaukset koiraihmiset pois blogistani? Olisi kiva, jos te lukjat, jotka ette yleensä kommentoi, kertoisitte, mitä mielipuolta olette asiasta. Ja siis kaikki saavat kommentoida;)

---
Olen kiitollinen teille lukijoille ja kommentoijille siitä, että saan aina kivaa palautetta. Olen nyt lukenut, että monet bloginpitäjät ovat alkaneet saada todella ikävää, kateellista ja inhottavaa pilkkaa ja rumia kommentteja osakseen. Monet ovat siirtyneet siihen, että lukevat ensin kommentit ja hyväksyvät ne, ennen kuin julkaisevat. Joissakin blogeissa vain kirjautuneet lukijat voivat kommentoida. Ihanaa, ettei minun ole tarvinnut mennä sellaiseen. Syynä on tietysti tämäkin, ettei blogini kävijämäärä ole hurja. Kun joissakin blogeissa on tuhansia lukijoita päivittäin sekä kymmeniä kommentteja, niin toki sinne sitten mahtuu niitäkin, jotka putoavat kyydistä ja jäävät asemalle...

---

Pysyköön blogini jatkossakin pienimuotoisena ja kommenttiloota mukavien ihmisten kirjoittelupaikkana:)

---

KIITOS TEILLE MUKAVILLE IHMISILLE!