Tässä postauksessa tulee nyt tärähtäneitä kuvia, sillä päivä oli harmaa, enkä kuitenkaan tahtonut käyttää salamaa. Tahdon kuitenkin näyttää teille, mitä chihut puuhastelevat, kun on sateisia päiviä, eikä ulkona tule oltua paljon.
Meillä chihujen suurinta hupia on makkaranpiilotusleikit. Ne katsovat silmä kovana huoneensa ovelta, mihin piilotamme nakinpalat. Kun päästämme ne olohuoneeseen, ne ovat jo tyystin unohtaneet, mihin näkivät meidän piilottavan nakit ja ne alkavat pyöriä ja haistella ympäriinsä. Toki on eroja sen suhteen, kuka niistä on hyvä leikissä ja kuka paljon hitaampi, joillakin on selkeästi parempi muisti kuin toisilla.
Nyt olemmekin alkaneet jakaa chihuporukkaa kahteen osaan niin, että nopeat löytäjät etsivät makkaroita omassa ryhmässään ja hitaat omassaan. Alkoi nimittäin käydä niin, että hitaat eivät ehtineet löytää mitään ja ne alkoivat kyllästyä leikkiin, kun taas nopeat hotkaisivat kaikki nakit hetkessä.
Astetta vaikeampi makkaraleikki on se, kun nakit piilotetaan veden alle. Astia oli aluksi pieni taikinakulho, mutta se kävi liian helpoksi, kun chihut rohkaisivat mielensä ja tunkivat kuononsa veteen. Vettä pitää olla hieman enemmän ja astian muoto haasteellisempi.
Tämä punainen pesuvati on haasteellisin meidän chihuillemme. Siellä ne nakit ovat veden alla. Zara, Anastasia ja Choko B. ovat lähimpänä astiaa.
Elvira yrittää miettiä, miten saisi nakit vadista ja Zara pohtii, voisiko pohjaan tehdä reiän. Yoda on kuvassa vain poseerauksen vuoksi, sillä se ei raukka koskaan oikein pärjää näissä leikeissä, nytkin se vain katsoo kameraan. Se tietää, että leikin lopuksi se kuitenkin saa lohdutukseksi nakinpalan. Leya katsoo vatiin, mutta sillä ei riitä koskaan kiinnostus ongelmien ratkaisuun. Se luovuttikin heti kuvan oton jälkeen.
Siellä ne makkarat ärsyttävästi näkyvät, mutta on niin vaikeaa ylettyä niihin! Choko B. nousi vadin reunalle, mutta kyllästyi yrittämiseen ja luovutti.
Matilda tulee seuraamaan touhua. Se antaa muiden aikansa yrittää ja kun huomaa, ettei kukaan oikein onnistu, se nappaa lopulta makarat yksi kerrallaan vedestä. Olenkin kertonut, että Matilda on fiksuin chihumme.
Elvira rohkaisee mielensä ja uskaltaa tukeutua vadin pohjaan. Chiquitita seuraa tilannetta, muttei ole kiinnostunut pelleilemään. Chiquitita on paras makkaranpiilotusleikissä, mutta vesileikeistä se ei ole kiinnostunut.
Elviran taidonnäyte, harmi, kun kuva on näin tärähtänyt. Dahlia katselee siskopuolensa yritystä. Taustalla Choko B. yrittää saada nakinpalaa muovikannen alta.
Elvira ja Anastasia olivat pitkäjännitteisiä.
Dahlia, Anastasia ja Elvira pohtivat tehtävän vaikeutta ja taustalla Choko B. yrittää saada käännettyä muovikantta.
On hauskaa seurata, kun chihuja alkaa ärsyttää se, että ne eivät yllä makkaroihin, vaikka ovat pidempään jo kokeilleet. Silloin ne saattavat alkaa raapia hurjasti vadin reunoja ja kiertää vatia niin, että etutassut ovat vadin reunalla ja takatassut lattialla. Tässä kuvassa Anastasia harrastaa sitä.
Hih...meillä leikitään makkaranpiilotusleikkiä vähän erilailla...annamme Niilolle makkaran ja Niilo piillottaa sen...jos ei jaksa heti syödä.
VastaaPoistaVanhempanikin löysivät kerran kuivuneen makkarapalan, sohvansa tyynyjen välistä...:)
Hauskoja ovat nuo nakkienmetsästäjät, mutta jäi epäselväksi uskalsiko kukaan napata nakkeja veden alta? Tepa Seinäjoelta
VastaaPoista:D Aivan ihanaa! Meilläkin on kovassa suosiossa nuo namujen piilottamisleikit, yleensä vaikeimmat piilot on verhojen takana sekä tv-tason reunalla :D <3 Niin hauskaa itsekin seurata, kun koirat yrittävät kaikkensa löytääkseen herkkuja. Meillä Milo on ehdottomasti fiksumpi yksilö, mutta Brina on todella perso ruualle katukoirataustansa vuoksi, ja sillä on aivan erinomainen hajuaisti. Brina on kuitenkin vähän sellainen touhottaja, että se sekoaa täysin ruuasta ja yrittää etsiä namuja niin nopeasti, ettei se välillä näe, vaikka herkut olisivat silmien edessä :D Melko samalla tasolla ne molemmat siis ovat loppujen lopuksi. Myös vessapaperirulliin käärityt herkut ovat täällä suosikkeja, mutta niissä ei riitä ratkottavaa kuin vähäksi aikaa. Pitääkin testata tuota vatitehtävää :)
VastaaPoistaHauskaa!
VastaaPoistaMeillä kun on noutaja kyseessä, on aina leikitty makkaranpalojen piilottamista puutarhaan. Helppo huomata, että novastialaisesta olisi myös jälkikoiraksi, eikä vain vedestä noutavaksi lintukoiraksi. Mutta meillä kun ei metsästetä, on noudettu vedestä kapulaa ja etsitty puutarhata makkaroita.
Kiitos tästä! Laitan linkin Merille iltapäivän iloksi.
Kulta pieni Chiquitita siellä♥
Irmastiina: Meillä ei makkaroita todellakaan säilytellä, vaan ne hotkaistaaan kurkusta alas tosi nopeasti, ettei kukaan muu ehdi saada palaakaan!
VastaaPoistaTepa: Yleensä käy niin, että Elvira, Matilda ja Blondi nappaavaat vedestä kaikki makkarat. Blondin (harjis) joudummekin nykyään pitämään pois vadin viereltä, jotta chihut saavat rauhassa yrittää.
Yanette: Meilläkin harrastetaan vessapaperirullia. Ja samalla tavalla täällä pyöritään innoissaan, eikä nähdä silmien edessä olevaa makkaraa.
Leena Lumi: Meilläkin piilotetaan herkkuja ulos, kun ilma on hyvä.
Voih :D Suloisia ovat kaikki koiruudet, niin sitkeät sissit kuin hitaammatkin nakkeja himoavat karvaturrit! :) Aika hauska leikki kieltämättä!
VastaaPoistaHih, kiva leikki ja ihanaa että jokainen saa makkaransa kuitenkin lopulta vaikka sitten äiskältä ;))
VastaaPoistaMukava katsoa tätä kuvasarjaa.
IHANA Yoda!! Voin vain kuvitella kuinka sillä häntä vispaa ja korvat on ihan luimussa kun muut nappaa herkut :DD -Elle
VastaaPoistaVoi hyvänen aika miten ihastuttava kuvasarja!! Juuri tällaiset bloggaukset ovat mielestäni blogisi parhaimpia; arkiset kuvaukset koiralaumanne touhuista. Teillä on kuitenkin tosi paljon koiria, enkä tiedä ketään muuta, jonka blogissa olisi lauma koiria. Lauman seuraaminen on niiiiiiin mielenkiintoista ja vielä kun he ovat niin ääääärimmäisen söpöjä:)
VastaaPoistaHauskan kuuloisia ja näköisiä makkaraleikkejä teillä! :)
VastaaPoistaVarsinainen koirien "pelkokerroin" .:)
VastaaPoistaHassuja kuvia, kyllä koirien päässä kuuluu tänne asti raksutus "mieti, miten se kannattais tehdä, nakkeja, voi eii"...."no nyt se toinen menee"...